Kyllä huomaa että vaikeet ajat on ylitetty ja elämä on ollu kirjotusten jälkeen pelkkää autuutta... Sain mageet tulokset vaikka vitutusta sain niistäkin..Biologia pisteen vajaa L....Repikää siitä, se on niin pahin mitä voi tapahtua ja tietty se tapahtuu mulle...:/

Oon tehny töitä tosi paljon..Ihan mahtavaa ollu elää vähän niinku "aikuisten elämää" sain heti töitä ku kävin Opteamilla. Samassa duunissa olen ollu kuukauden verran. Mahtava paikka, tehtaassa, kokoonpanossa ja liukuhihnalla. 3vuorotyö...Kokemuksena mainio...Se on ollu kyl välillä tosi rankkaa meijän suhteelle mutta yhdessä ollaan..:) Mä oon niin ylpee itestäni....Ku tosiaan en oo mitään seurustelija tyyppiä.....:/

Nyt oon kuitenki alkanu miettiä, pitäiskö antaa olla? Pitäiskö vaan jättää toinen ja elää yksin...? Ehkä haluisin vaihtelua mutta ehkä olen kyllästyny sen lapsellisuuteen ja tuntuu et se ei enää välittäis musta niin paljon ku aluks..Sanoo välillä tosi pahasti vaikken sitä ite tajua mutta monet on sanonu...Mä sanon kans ite tosi pahasti takasin... Mä oon jotenki niin heikko sen kanssa. Oikeesti oon tosi kova ja tunnen oman arvoni...Mutta tän kans oon ihan hukassa....Mä en vaan pysty jättämään sitä... Sanoinki sille et "Mä oon niin tyhmä et en varmaan pystyis sua jättämään vaik pettäisit mua...:/....." Ei oo helppoo..

Koirien kanssa on ollu ihanaa....